Kotuksen sivut selkeiksi eli Kotus-vierailun korvaava tehtävä

Seuraavassa raportissa esittelen muutamia tärppejä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eli Kotuksen nettisivustolla liikkumiseen. Sivusto on melkoinen labyrintti, ja nopeasti voikin huomata eksyneensä linkkien kautta välisivujen välisivuille. Sivujen selaamiseen kannattaakin varata aikaa.

Kotuksen etusivulla on esitelty uusimmat julkaisut sekä uutiset ja tapahtumat. Lisäksi vasemmalla puolella on sininen palsta, josta löytyy linkki mm. yhteystietoihin ja muihin sivuston tärkeimpiin linkkeihin. Selauskieleksi voi valita suomen, ruotsin, saamen, romanikielen, englannin tai viittomakielen.

Sivuston yläreunasta pääsee seuraaviin hakukohteisiin: tietoa Kotuksesta, kielenhuolto, nimistö, nykykieli, kielen historia, murteet, julkaisut ja aineistot. Jokaisen hakukohteen välisivulta löytyy tarkennettu linkistö tutulla sinisellä pohjalla vasemmasta reunasta.

Kotus-blogit toimivat osana Kotuksen verkkopalvelua, ja niissä näkökulmana on kielen asiat. Blogi tarjoaa tietoja ja näkemyksiä kaikille kielestä kiinnostuneille, ja on siten oiva paikka käydä keskustelua kielestä ja sen ulottuvuuksista. Sen tarkoituksena olisi tavoittaa mahdollisimman laaja yleisö, sillä onhan sen perusajatus kielestä kaikkien asiana ja kaikki ovat siinä asiantuntijoita tavallaan. Kotus-blogissa julkaistaan bloggaajien kirjoittamia merkintöjä sekä keskustelijoiden niistä laatimia puheenvuoroja. Kirjoittajina voi toimia kotuslaiset ja määräajaksi valitut ulkopuoliset kirjoittajat. Yksi tuorein blogimerkintä käsittelee kirjoitettua kieltä muutoksen tilassa.

Murteiden osalta Kotuksen sivuilta löytyy kattava tietopankki niiden määrittelemisestä murrenäytteisiin, valokuviin ja kaikkea siltä väliltä. Sivuilta löytyy suomen murteet, suomen sukukielten murteet, suomenruotsin murteet, romanikielten murteet sekä suomen viittomakielten murteet. Itse yllätyin tästä viittomakielten murteista, sillä kuvittelin sen olevan suomen kielessä standardi.

Esittelen lyhyesti Kymeenlaakson murteen, joka nykyisen kuntajaon myötä rajoittuu Iitin, Kouvolan, Miehikkälän, Haminan, Vironlahden, Kotkan ja Pyhtään kuntiin. Murteiden sijoittamisessa on toki muistettava, että rajat ovat suuntaa-antavia ja niiden ulkopuolella voi olla murteen puhujia. Kymenlaakso on monella tavalla idän ja lännen kohtauspaikka. Kymijoen molemmin puolin puhutaan kaakkoishämäläistä murretta, jossa hämäläiseen murteeseen on sekoittunut lounaismurteisia ja karjalaisia piirteitä. Murteen läntisyys näkyy astevaihteluttomana, jolloin suomen yleiskielen ts : ts paikalla on tt : tt (esim. Ruottin, kattomah). Myös sanat lyhenevät joissakin tapauksissa. Itäinen piirre on i:n putoaminen (ol, pääs, väsy). Sen sijaan Kymenlaaksolle tyypillinen paikallissijojen loppuvokaalien a:n ja ä:n katoaminen (tääl, mäjel) on yhteinen ilmiö niin lounaismurteille kuin kaakkoismurteillekin. Kymenlaaksossa esiintyy myös historiallisena muistona h sellaisessa asemassa, josta se on suomen yleiskielestä ja useimmista murteista jo hävinnyt (kankahil = kankailla).

Näyte jaalan murteesta:

Ennev Venäjän, tai Venäjän solan aikan ja Ruottin
kun tääl ol Ruottin kuningas yätä Paljakan mäjel.
Ja kun seh hevoi väsy Tillolan kankahil
kun se jäi kattomah solaj juoksuu,
ja pääs Paljakkaa
ja sit hevoi uupu.

Sanakirjatyö on Kotuksessa laajaa. Siellä laaditaan kielen ja kulttuurin kannalta tärkeitä tieteellisiä sanakirjoja, joissa kuvataan sekä yleiskieltä että muita kielimuotoja. Kotukselta löytyy suomen ja ruotsin sanastojen lisäksi eräiden suomen sukukielten sekä romanikielen ja viittomakielen sanastoja. Sanakirjoja pidetään myös tietotekniikan avulla ajantasaisina. Lisäksi laaditaan tietokantoja ja korpuksia. Merkittävin sanakirja on kielitoimiston sanakirja, jossa on yli 100 000 hakusanaa Sen tarkoituksena on kuvata suomen nykyisen yleiskielen keskeiset sanavarat. Kotuksen kirjaston sivuilta hakusanalla sanakirjat löytyy tiedot kaikista Kotuksen julkaisemista ja Kotuksessa tehdyistä sanakirjoista.

Kielitoimiston palvelut on kehitetty vastaamaan suomen kielen huollosta. Kielitoimisto antaa kansalaisille ohjeita ja neuvoja puhelimitse ja kurssein kielenkäyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä nimistökysymyksissä. Käytössä on neuvontapuhelin sekä yleisimpiä kysymyksiä varten on laadittu Kielitoimiston kysytyimmät asiat -lista.

Sukunimien taivutukseen löytyy neuvoa parhaiten Kotuksen sivujen hausta hakusanalla: sukunimen taivutus. Löysin itse Kielitoimiston tekemän tiedotteen, josta on helppo päätellä eri sukunimien taivutuksen. Lisäksi apuna toimii sukunimien taivutusluettelo osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus. Tehtävän annossa ehdotetut sukunimet Kiukas, Juuti ja Rove taipuvat seuraavasti: Kiukas : Kiukkaan/Kiukaksen, Juuti : Juutin/Juudin, Rove : Ropeen.

Kielipolitiikasta Kotuksen sivuilta löytyy termin määrittelyä, linkkejä Kotuksen kielipoliittisiin ohjelmiin, julkaisuihin sekä linkki opetusministeriön kielilakiin. Kielipolitiikalla tarkoitetaan tiedollisia toimia, joilla järjestetään kieltä tai kielen ja yhteiskunnan välisiä suhteita.

Sähköinen sanakirja on monipuolisempi hakumahdollisuuksien puolesta, kuin perinteinen painettu versio. Haun voi kohdistaa hakusanojen lisäksi esimerkkeihin ja selitteisiin sekä käyttää yleismerkkejä eli jokerimerkkejä. Näin voi hakea sanoja esimerkiksi pelkän alkuosan tai loppuosan mukaan tai täsmähakuina hakemalla esimerkiksi kaikki kuusikirjaimiset l:llä alkavat ja s:ään loppuvat sanat, kuten lammas. Sanakirjan tilausohjeet löytyvät edellä olevasta linkistä.

Mielestäni Kielitoimiston sähköinen sanakirja pitäisi ehdottomasti olla maksuton kaikille. On älytöntä, että se maksaa yhdelle käyttäjälle vuodessa lähes 80 euroa. Tämän sanahakutiedon sain poimittua suoraan Kotuksen sanakirjan esittelysivulta, mutta oikeassa käytössä sen toimivuudesta en osaa sanoa.

Lopuksi testasin tietämykseni pilkun käytössä, lyhenteissä ja sanatestissä - pärjäsin ihan hyvin sanatestissä, mutta pilkkujen ja lyhenteiden kanssa on vielä joitakin virheitä. :)